Tänään ollaan muisteltu viime joulukuussa autuaimmille laitumille lähtenyttä laumamme vanhinta nelijalkaista jäsentä, Mimmiä. Mimmi oli ainoa koira jota jopa minäkin kunnioitin. Jotenkin se vaan oli sellanen jota minä en vaan voinut kiusata... en osaa selittää mikä siinä oli... Mimmi oli koira jolla oli aina syöminen mielessä. Se oli vielä melkoisen kaikkiruokainen. Esimerkkinä voisin kertoa vaikka steariinin,kynät,naisten ohuet nilkkasukat,hiekka,multa,heinä...yms. Eli aikamoinen partiolainen minun mielestä. Se olis selvinny metsässä varmasti päiväkausia,kun osasi ruokansa niin hyvin etsiä. Nyt varmaan on helpompi ymmärtää,miksi minä häntä niin kunnioitin!

Tässä kuva Mimmistä,sekä hänen muistolleen tänään sytyttämämme kynttilä. 20.5.1994-5.12.2007